Yhdistys Yhdistys

Yhdistys

Suomen Bouvier ry. on perustettu vuonna 1981, alunperin nimellä Suomen Flanderinpaimenkoirat.

Rotujärjestö yhdistyksestämme tuli vuonna 2001 ja jäsenmäärä vuonna 2015 on 145.

Ardennienkarjakoira on otettu yhdistykseen mukaan vuonna 2015.

Suomen Bouvier ry. toimii rotujen harrastajien yhdyssiteenä ympäri Suomen ja olemassa on kattava

alueyhdyshenkilöverkosto. Alueyhdyshenkilöt auttavat ja neuvovat lähiseudun uusia bouvierin ja

ardennienkarjakoiran omistajia ja järjestävät myös erilaisia kokoontumisia.

Suomen Bouvier yhdistys järjestää vuosittain leirejä ja koulutusviikonloppuja, yleensä ainakin kesäja

talvileirit. Leireillä pääasia on useimmiten koulutus, mutta ohjelmaan sisältyy myös muutakin

rotuihin tutustumista ja esimerkiksi trimmausohjausta.

Vuosittain järjestetään rotujen mestaruuskisat niin palveluskoiralajeissa ja tottelevaisuudessa. Näissä

lajeissa on myös perinteisiä joukkuekohtaamisia ja rotuotteluita, joihin pyritään osallistumaan.

Bouvierien erikoisnäyttely, on järjestetty vuodesta 1984 joka vuosi tai joka toinen vuosi.

Erikoisnäyttely kokoaa rodun erikoistuomarin arvioitavaksi runsaimman määrän bouviereja ja

ardennienkarjakoiria, mitä suomalaisessa näyttelykehässä on mahdollista nähdä. Vuodesta 2016

lähtien erikoisnäyttelyyn osallistuvat myös ardennienkarjakoirat.

Jalostustoimikunta pyrkii vuosittain järjestämään jalostuspäivän, jossa asiantuntija-alustuksen lisäksi

keskustellaan bouvierien ja ardennienkarjakoirien jalostuksen ajankohtaisista kysymyksistä.

*

SUOMEN BOUVIER RY - FINSKA BOUVIER DES FLANDRES RF YHDISTYKSEN

SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Suomen Bouvier - Finska Bouvier des Flandres ja kotipaikka on Nurmijärvi.

Yhdistyksen kielinä ovat Suomi ja Ruotsi, rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on Suomi.

Yhdistyksen toiminta on valtakunnallista. Tarkoituksena on edistää bouvierin ja

ardennienkarjakoiran jalostusta ja käyttöä palveluskoirana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

* valvoo ja opastaa jalostustoimintaa

* pitää kiinteää yhteyttä jäsenistöön järjestämällä neuvonta- ja keskustelutilaisuuksia

* koulutustilaisuuksia ja katselmuksia

* kursseja

* kokeita ja kilpailuja

* harrastamalla julkaisutoimintaa

* seuraa kenneltoiminnan kehitystä ja tekee aloitteita alan kehittämiseksi

* tekee rotua tunnetuksi ja pyrkii lisäämään kennelharrastusta maassamme

* järjestää tuomarikoulutuksia ja kollegioita.

Yhdistys toimiin Suomen Kennelliiton jäsenyhdistyksenä sekä on yhteistyössä Suomen

Palveluskoiraliitto ry:n kanssa. Suomen Bouvier yhdistys on Suomen Kennelliiton sekä Suomen

Palveluskoiraliiton jäsenyhdistys.

Toimintansa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhdistys perii jäsenmaksuja, joiden suuruudesta

päättää vuosikokous. Lisäksi yhdistys hankkii käyttövaroja toimintaansa järjestämällä

huvitilaisuuksia ja arpajaisia sekä vastaanottamalla mahdollisia lahjoituksia. Yhdistys on myös

oikeutettu omistamaan kiinteää omaisuutta.

Yhdistyksen jäsen voi olla kuka tahansa yksityinen henkilö, jonka hallitus hyväksyy. Yhdistykseen

voidaan kuulua ainais-, vuosi, nuoriso-, perhe- tai kunniajäsenenä. Nuorisojäseniksi katsotaan kaikki

alle 18-vuotiaat yhdistyksen jäsenet. Mikäli saman perheen yksi tai useampi jäsen on liittynyt

yhdistykseen vuosijäseneksi, voivat muut perheenjäsenet liittyä yhdistykseen perhejäseninä.

Nuoriso- ja perhejäsenen jäsenmaksu on puolet vuosijäsenen jäsenmaksusta. Yhdistyksen vuosijäsen, joka maksaa vähintään kymmenen vuoden jäsenmaksut etukäteen, voidaan hallituksen toimesta ja omasta anomuksestaan hyväksyä ainaisjäseneksi. Ainaisjäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistyksen hallitus voi kutsua asiantuntijajäseneksi

henkilön, joka katsotaan erityisen ansioituneeksi rotujen palkintotuomarina tai kynologian

asiantuntijana. Hallitus voi esittää kunniajäsenyyttä henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti

edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä. Hallituksen esitys käsitellään yhdistyksen kokouksessa.

Kunniajäsen on jäsenmaksuista vapaa, kuten myös asiantuntijajäsen. Uusia ainaisjäseniä ei oteta

1.4.2011 jälkeen.

Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota jättämällä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisen

ilmoituksen erostaan tai ilmoittamalla erostaan suullisesti yhdistyksen kokouksessa. Eroilmoitus

merkittäköön tällöin pöytäkirjaan. Yhdistyksen jäsen erotetaan vuoden loppuun mennessä ja

yhdistyksen suomat edut, kuten jäsenlehti katkeavat eräpäivänä, mikäli jäsenmaksu on jätetty

maksamatta. Yhdistyksen jäsenen erottamista voidaan esittää yhdistyksen kokoukselle, mikäli jäsen

toimii hyvien tapojen vastaisesti tai on erotettu Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n

jäsenyydestä tai harjoittaa jalostustoimintaa sopimattomalla tavalla. Erottamiseen tarvitaan ¾

yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu

puheenjohtaja ja kahdeksan (8) muuta täysi-ikäistä jäsentä.

Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan neljän (4) jäsenen ollessa erovuorossa

vuosittain. Lisäksi valitaan hallitukselle kaksi (2) varajäsentä, jotka vaihtuvat vuosittain. Hallitus

valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat

toimihenkilöt. Sihteeri ja rahastonhoitaja voidaan myös valita hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtajan tai

varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten

mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja sihteerillä kullakin

yksin.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen

vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista

( 14) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena jäsenille.

10§

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-maaliskuun

aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo

siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista

jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus ainais-, kunnia-, vuosi- ja perhejäsenellä. Nuorisojäsenellä

äänioikeutta ei ole. Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni sekä oikeus oman äänensä lisäksi edustaa

kahta yhdistyksen jäsentä valtakirjalla.

Yhdistyksen päätökseksi tulee äänestyksessä se mielipide, jota on kannatettu yli puolet annetuista

äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

11§

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi

ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus eri

jäsenryhmille

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja erovuoroissa olevien tilalle uudet hallituksen jäsenet sekä

hallituksen varajäsenet

9. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varamiestä - toiminnantarkastajien toimikausi

on vuosikokousten välinen aika

10. Kuullaan jalostustoimikunnan kertomus ja valitaan erovuoroisten tilalle uudet

jalostustoimikunnan jäsenet - jalostustoimikunta käsittää neljä vuosikokouksen valitsemaa jäsentä.

Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Jalostustoimikunta on

päätösvaltainen kun vähintään yksi jäsen on puheenjohtajan lisäksi läsnä. Jäsenet valitaan

vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan kahden jäsenen ollessa vuosittain erovuorossa.

Toimikunnan jäsenten uudelleenvalinta on mahdollinen ja yksi jäsenistä voi olla yleisesti hyväksytty

asiantuntija alalla, eläinlääkäri tai vastaava, jonka asiantuntemus käytetään rotujen jalostuksen

hyväksi. Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa.

11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen

siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin hallitukselle, että asia voidaan sisällyttää

kokouskutsuun.

12§

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä

vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen

purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta

päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa oikeuden toimesta lakkautetuksi

käytetään varat samaan tarkoitukseen.

13§

Muutoin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia